Tähän asti olemme retkeilleet lähinnä Espoon ja Kirkkonummen saaristossa. Nyt oli aika kokeilla jotain pidempää. Miten olisi viikonloppu Porvoossa, Suomen toiseksi vanhimassa kaupungissa.
 |
| Yksi Suomen kuvatuimpia kansallismaisemia |
Merimatkaa Kivenlahdesta Porvooseen kertyisi rapiat 40 mailia, joka vaikutti juuri sopivalta. Menomatkalla oli sen verran suttuinen keli, ettei sieltä kunnon kuvia tarttunut matkaan, joten kuvat ovat paluumatkalta joka tehtiin kuitenkin samaa reittiä.
Helsingin edustalla navigoidessa huomasin, että plotterin kartat eivät täsmänneet reealimaailman tai paperikarttojen kanssa. Eli nyt tuli ajankohtaiseksi karttojen päivitys, nähtäväksi jää millainen operaatio se on tuohon yli kymmenen vuotta vanhaan plotteriin.
 |
| Lonnan ja Suomenlinnan välimaastossa |
Sen verran epäluottamus nousi plotterin karttoihin, että loppumatka navigoitiin sekä plotterilla että paperikartoilla.
 |
| Kaksi Suomen lippua |
Yllättävän vähän veneitä oli liikkeellä niin meno kuin paluumatkallakin. Ovatkohan kaikki pääkaupunkiseudun veneilijät reissun päällä ?
 |
| Ruuhkaa Hevossalmessa |
Hevossalmen jälkeen päästiin vesille, joilla en olekaan aiemmin liikkunut (kerran käytiin Busterilla Kaunissaaressa muutama vuosi sitten).
Sipoonselän ylitys vaati menomatkalla ylimääräistä huolellisuutta huonon näkyvyyden ja sateen takia. Juuri ja juuri näki aina seuraavalle viitalle. Paluumatkalla näkyvyys oli jo loistava. Matkalla tuli vastaan toinenkin Porvoon matkailija.
 |
| J.L.Runeberg |
Matkalla näkyi useita tämän näköisiä luotoja, nämä lienee niitä Merimetsojen aikaansaannoksia.
 |
| Merimetsot asialla ? |
Sisäänajo Porvooseen oli jossakin mielessä poikkeuksellinen. Matkalla mentiin ensin Sköldvikin öljynjalostamon ohi missä oli melko kookkaitakin aluksia. Liikkeellä ne eivät olleet joten niitä ei joutunut väistelemään.
 |
| Neste laiturissa. Pitkät on köydet... |
Öljynjalostamon jälkeen olikin sitten Emäsalon sillan alitus. Tuosta mahtunee isompikin purjevene alta.
 |
| 17 metriä |
Haikon selän jälkeen alettiinkin sitten lähestyä Porvoota. Viimeiset pari-kolme mailia on 10 kilometrin nopeusrajoitus melko kapeaa väylää pitkin, ja sitten alkaakin jo Porvoonjoki jota sitäkin piti mennä ylävirtaan mailin verran.
 |
| Porvoonjoki lähestyy |
Sitten ollaankin jo perillä vierassatamassa, joka on hyvin merkitty lähestyville veneille. Tulimme paikalle kolmen aikaan perjantai iltapäivästä, jolloin tilaa oli ihan hyvin.
Satamapaikka.com palvelusta voi varata joitakin paikkoja etukäteen, mutta me emme niin tehneet (koska ne oli jo kaikki varattu). Jo köysiä kiinnittäessä tuli ystävällinen satamaopas kysymään maksua, hänelle ei kuitenkaan kortti käynyt joten satamamaksu käytiin maksamassa Cafe Jokirannassa noin 300 metrin päässä. Satamamaksu oli 24 euroa/yö, sisältäen sähkön ja sosiaalitilojen käytön.
 |
| Auringonlasku vierasvenesatamassa |
Iltaan mennessä sitten olikin jo täydempää, vaikkei kuitenkaan täyttä. Satamassa oli myös melko kansainvälinen tunnelma, Virosta oli paikalla kumpanakin iltana 4-5 purjevenettä (siis eri veneet kumpanakin iltana), perjantai-iltana paikalla oli myös 4 veneen ruotsalainen eskaaderi joka oli matkalla Savonlinnan oopperajuhlille.
 |
| Vielä olisi tilaa muutamalle |
Ja lauantai iltapäivällä paikalle tuli vielä sitten ranskalainen valtava 60 jalkainen valtameripursi. Naapuriveneen kanssa ihmeteltiin että miten syvällä se mahtaa uida kun väylä satamaan ei ole järin syvä.
Lauantaina sitten tutustuttiin itse kaupunkiin. Se oli kyllä melko nopeasti tehty, sillä eihän Porvoo nyt kuitenkaan mikään metropoli ole.
 |
| Porvoonjoki |
Porvoonjoen ranta on täynnä erilaisia ravitsemis- ja nesteytysvaihtoehtoja. Lähin (jossa muuten pystyi seuraamaan myös käynnissä olevia jalkapallon MM-kisoja, varsinkin virolaiset venekunnat olivat mielissään Venäjän tappiosta Kroatialle) oli aivan vierassataman vieressä oleva Cafe Kiva.
Mutta ne paremmat ravintolat löytyivät kyllä Porvoon vanhasta kaupungista.
 |
| Vanha Kaupunki |
Vanha kaupunki oli kyllä erittäin viehättävä, mutta sen kyllä kokee parissa kolmessa tunnissa ihan riittävissä määrin. Ravintolavisiitit toki erikseen. Mutta kokoisekseen kaupungiksi Porvoossa on kyllä yllättävän hyvät ruokaravintolat.
Matkan opit ? Suomalaiset kesäkaupungit ovat viehättäviä, mutta pieniä. Ehkä seuraavalla kerralla kannattaa lähteä siitä, että saapuu paikalle alkuiltapäivään mennessä, kokee kaupungin samantien ja jatkaa sitten matkaa seuraavana aamuna seuraavaan kohteeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti